Neljäntienristeyksessä loistaa neljä sukupolvea – Lahdessa nähdään Tommi Kinnusen esikoisteokseen pohjautuva näytelmä


Sukupolvien ketju kulkee katsojan silmien edessä Neljäntienristeys-näytelmässä. Valokuvaaja Lahja (Eeva-Kirsti Komulainen) ja hänen poikansa Johannes (Tomi Enbuska) nivoutuvat tähän ketjuun. Kuva: Aki Loponen.

Neljäntienristeys on Lahden kaupunginteatterissa nähtävä elämäkertanäytelmä kätilön tyttären Lahjan elämästä ja elämän ankaruudesta Kuusamon lakeuksilla. Näytelmä perustuu Tommi Kinnusen esikoisromaaniin, joka on kerännyt useita palkintoja ja palkintoehdokkuuksia. Nyt romaanin tapahtumat on onnistuneesti siirretty teatterin lavalle.

Neljäntienristeys-nimi juontuu näytelmän perusteella Kuusamossa olevasta isosta tienristeyksestä, jonne useaan otteeseen näytelmän aikana kehotetaan siirtymään odottamaan pääsyä kotikulmilta maailmalle.

Lisäksi näytelmän neljä sukupolvea Maria-kätilöstä Lahja-tyttäreen, tämän lapsiin Helenaan, Annaan ja Johannekseen ja Johanneksen lapsiin Minnaan ja Maaritiin kuvastaa myös omalla tavallaan neljää tietä, jotka risteävät tavalla tai toisella.

Päähuomio näytelmässä vaikuttaa olevan Lahjan ympärillä. Näytelmässä koetaan, miten Lahjan (Anna Pitkämäki) äiti Maria (Laura Huhtamaa) opiskeli kätilöksi Oulussa, palasi takaisin Kuusamoon ja sai aviottoman lapsen, jota kyläläiset katsovat kieroon.

Lahjan elämässä puolestaan lähdetään liikkeelle tämän aviottoman lapsen saamisesta, Oulussa valokuvaajaksi opiskelusta ja siellä ihastumisesta herrasmies Onniin (Timo Välisaari), jonka kanssa hän lopulta päätyy naimisiin ja perustamaan kolmilapsisen perheen.


Vaikeaa olla perheenisä ja homo



On kiinnostavaa, miten Onni-isän homoseksuaalisuutta käsitellään näytelmässä. Homous oli 60 tai 70 vuotta sitten vielä suurempi tabu kuin nykypäivänä. Kuva: Aki Loponen.

Elämä Kuusamossa vaikuttaa olevan enimmäkseen antoisaa, mutta 1900-luvun alkupuolen vuosikymmeniin mahtuu myös ankaria aikoja, kun kyläläiset vieroksuvat Lahjan isätöntä lasta ja kun tiukkoina Lapin sodan aikoina Maria-äidin rakennuttama perheen koti joudutaan jättämään saksalaisten poltettavaksi.

Lisää ankaria aikoja ja suurta kärsimystä koituu myös Lahjan miehen Onnin vaikeudesta olla hyvä mies vaimolleen. Silti Onni haluaa olla hyvä isä kolmelle lapselleen hoitaen hyvin kotiaan ja välittäen perheestään.

Näytelmässä liikutaan sulavasti Lahjan perhekeskeisten ruuhkavuosien ja näytelmän nykyhetkeä edustavien 1970–1990-lukujen välillä, jolloin Lahjan poika Johannes vaimoineen ja lapsineen muuttaa Kuusamoon jo ikääntyneen Lahjan luo asumaan.

Välillä Lahja vaikuttaa muistelevan 1940- ja 1950-lukujen perhepiirin tapahtumia, välillä joudutaan sietämään nykyhetken tuottamia oikkuja vanhassa kotitalossa, kun Kaarina-miniä (Liisa Vuori) vaihtaa haisevia ruoantähteitä sisältävän ruokakomeron nykyaikaiseen jääkaappiin.

Siis menneisyyden käsitykset ruoan säilymisestä ja säästäväisyydestä törmäävät modernin nykyajan terveellisempiin, mutta enemmän hävikkiä tuottaviin käsityksiin elintarvikehygieniasta.


Historia eläväksi



Neljäntienristeyksessä ilahduttaa se, miten perisuomalainen se on. Katsojan on helppo samaistua näytelmään. Kuva: Aki Loponen.

Näytelmässä korostuu naisten suuri rooli itsenäisinä, miehistä riippumattomina perheen pyörittäjinä. Lahja elättää itsensä kuvaajana ja hänen äitinsä Maria kätilönä riippumatta miesten tuomasta elannosta. Marialla ei ole koskaan ollut miestä (tai ainakaan se ei selviä näytelmästä), Lahjalla taas on hänelle riittämätön mies.

Näytelmässä loistavat vahvat naisnäyttelijät. Erityisesti näyttelijänkykynsä osoittavat Mariaa näyttelevä Laura Huhtamaa, Lahjaa nuorena näyttelevä Anna Pitkämäki ja Lahjaa vanhana näyttelevä Eeva-Kirsti Komulainen. Kehuttakoon myös, miten hyvin roolinsa hoitaa vaativaa Onnin roolia näyttelevä Timo Välisaari.

Näytelmän aikana minua alkoi miehenä ärsyttämään Lahjan Onniin kohdistuneet suuret vaatimukset täydellisestä aviomiehestä. Näytelmän tehtävä olikin selvästi ravistella nykysuomalaista tajuamaan se, miten vain 60–70 vuotta sitten suomalaisessa yhteiskunnassa saattoi homoudesta saada sairausdiagnooseja ja vankilarangaistuksia, jotka tänä päivänä eivät tulisi enää kuuloonkaan.

Kaiken kaikkiaan pidin tästä Lahden kaupunginteatterin Neljäntienristeyksestä toden teolla. Se on katsaus suomalaiseen historiaan, ja se tekee 1800- ja 1900-lukujen historian elävämmäksi kuin historiankirjat.


Lahden kaupunginteatteri
Kirkkokatu 14
15140 Lahti



Blogin on kirjoittanut Me Viisi -bloggaajaryhmän jäsen nimimerkki Jäbä. Hän on parikymppinen opiskelija, joka pitää hyvän musiikin kuuntelusta ja urheilusta.

Me Viisi

Olemme viisihenkinen eteläsuomalainen bloggaajaryhmä. Esittelemme blogissamme kokeilemisenarvoisia käyntikohteita esimerkiksi paikallisia tapahtumia, hotelleja ja ravintoloita. Lisäksi käsittelemme muita kotimaan matkailua sivuavia aiheita.

0 kommenttia :