Jyväskylän Oopperan kummitus koskettaa syvältä – Loppulaulu avaa vesihanat totaalisesti
Jyväskylän kaupunginteatterin musikaalin pääosissa loistavat Riku Pelo ja Saara Jokiaho. Kuva: Jiri Halttunen. |
Minusta teatterin
tulee herättää suuria tunteita, naurua tai kyyneleitä ollakseen
hyvää ja laadukasta teatteria. Teatterin tulee koskettaa ja antaa
katsojalleen ”pureskeltavaa”.
Jyväskylän
kaupunginteatterin Phantom – Pariisin oopperan kummitus
kolahtaa ja kovaa. Olen itsekin yllättynyt siitä, miten runsaasti
vuodatan kyyneleitä näytöksen lopussa, mutta musikaali todellakin
koskettaa kauneudellaan syvästi.
Olen
jo aiemmin nähnyt Suomen kansallisoopperassa Andrew
Lloyd Webberin
Oopperan
kummituksen
ja pidin siitä valtavasti. Ilmeisesti muutama muukin on samaa
mieltä, sillä oopperaa on esitetty useaan otteeseen täysille
katsomoille.
Phantom
– Pariisin oopperan kummituksen
juoni noudattaa pääosin oopperassa nähtyä versiota, mutta Maury
Yestonin
musiikki on tyystin erilaista. Webberin urkumelodioihin verrattuna
Yestonin herkkä musiikki on aivan uutta ainakin minulle, ja siinä
menee hetki
sulatellessa. Itse
asiassa musiikki on tässä musikaalissa, jos mahdollista, vielä
parempaa ja vieläkin nautinnollisempaa.
Uusi oopperanjohtaja ja rumaääninen vaimo
Uuden oopperanjohtajan vaimo Carlotta (Tytti Vänskä) pääsee toden teolla revittelemään roolissaan. Kuva: Jiri Halttunen. |
Musikaalin
tarina on vanha tuttu. Oopperan kellarissa elää rujo Erik, joka
piilottaa kasvonsa osittain maskilla. Jos oopperassa asiat eivät
miellytä Erikiä, työntekijät saavat siitä tiedon tavalla tai
toisella.
Kukaan
ei ole Erikiä nähnyt, paitsi hänen isänsä, oopperanjohtaja, joka
potkitaan pian talosta ulos. Taloon tulee uusi johtaja rumaäänisen
laulajavaimon kanssa.
Pian
sen jälkeen oopperaan tulee myös uusi lupaava laulajanalku, jonka
oopperanrahoittaja kreivi Philippe on löytänyt. Tyttö nimeltä
Christine saa aloittaa pukuhuoltajana, mutta ylenee sieltä
laulajaksi Aida-oopperaan Erikin koulutettua Christineä.
Oopperan
johtajan katala vaimo tarjoaa Christinelle juomaa, jonka ansiosta
tytön esiintyminen menee mönkään äänensä ja lopulta tajuntansa
menetettyään. Erik ryntää paikalle ja vie rakastamansa Christinen
turvaan oopperan uumeniin.
Alkaa
hurja takaa-ajo ja Christinen etsiminen. Tytöllä on kaksi häntä
rakastavaa miestä: Erik ja kreivi Philippe. Christine haluaisi nähdä
Erikin kasvot kuultuaan tämän elämänvaiheista. Kestääkö
Christine Erikin kasvojen näkemisen?
Rakkaus voi silti voittaa kaiken
Christine (Saara Jokiaho) elää musikaalin alussa katulaulajana. Sieltä hänet löytää kreivi Philippe. Kuva: Jiri Halttunen. |
Phantom
– Pariisin oopperan kummituksen
tarina on kaunis, mutta raju. Siinä on paljon rakkautta ja
hyväksyntää, mutta myös pelkoja erilaisuudesta ja ennakkoluuloja.
Tätähän
se elämä
on valitettavasti monesti. Jos ei sovellu joukkoon, on erilainen ja
hyljeksitty, jopa pelättykin. Näytelmä antaa kuitenkin toivoa:
rakkaus voi silti kaiken voittaa.
Nautin
äärettömästi kahden todella kaunisäänisen laulajan sooloista ja
yhteislauluista. Riku
Pelo
Erikinä ja Saara
Jokiaho
Christinenä laulavat niin kauniisti, että kyyneleet valuvat
silmistäni.
Myös
isää ja poikaa näyttelevien Jouni
Salon
ja Riku Pelon laulu Poikani
mun
saa posket kostumaan. Se on liikuttavan kaunis esitys.
Loppulaulu
Christinen laulaessa kuolevalle Erikille avaa vesihanat totaalisesti.
Saara Jokiaho laulaa todella lumoavan kauniisti. Ei voi kuin
ihmetellä, mistä teatteri on löytänyt näyttelijän, joka
hymyilee säteilevästi näytelmän alusta loppuun. Joko hän nauttii lavalla
olostaan tai sitten hän on luonteeltaan hyvin valoisa.
Ihailin Jokiahoa jo Peter Panissa syksyllä 2017. Hän oli siinäkin näytelmässä monitaituri: hän kiipeili, lensi ilmassa, lauloi ja samalla hymyili läpi koko näytelmän.
Puvustus
hiuskoristeineen ja hulppeine hattuineen on todella herkullista.
Naisilla on värikylläisiä asuja plyymeineen ja koristeineen.
Jyväskylän
kaupunginteatteri todella yllättää. Tämä näytös kannattaa
nähdä tänä syksynä! Itseäni kutkuttaisi nähdä musikaali
uudestaan siten,
että näytöksessä olisi Christinen roolissa vuorotteleva
oopperalaulaja Johanna
Isokoski.
Jyväskylän
kaupunginteatteri
Vapaudenkatu 36
40100 Jyväskylä
Lisätietoja:
jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri
Blogin on
kirjoittanut Me Viisi -bloggaajaryhmän jäsen nimimerkki Äippä.
Hän on keski-ikäinen perheenäiti, joka rakastaa hyviä kirjoja,
lähiruokaa ja janoaa uusia kokemuksia.
0 kommenttia :