Jyväskylän Oopperan kummitus koskettaa syvältä – Loppulaulu avaa vesihanat totaalisesti


Jyväskylän kaupunginteatterin musikaalin pääosissa loistavat Riku Pelo ja Saara Jokiaho. Kuva: Jiri Halttunen.

Minusta teatterin tulee herättää suuria tunteita, naurua tai kyyneleitä ollakseen hyvää ja laadukasta teatteria. Teatterin tulee koskettaa ja antaa katsojalleen ”pureskeltavaa”.

Jyväskylän kaupunginteatterin Phantom – Pariisin oopperan kummitus kolahtaa ja kovaa. Olen itsekin yllättynyt siitä, miten runsaasti vuodatan kyyneleitä näytöksen lopussa, mutta musikaali todellakin koskettaa kauneudellaan syvästi.

Olen jo aiemmin nähnyt Suomen kansallisoopperassa Andrew Lloyd Webberin Oopperan kummituksen ja pidin siitä valtavasti. Ilmeisesti muutama muukin on samaa mieltä, sillä oopperaa on esitetty useaan otteeseen täysille katsomoille.

Phantom – Pariisin oopperan kummituksen juoni noudattaa pääosin oopperassa nähtyä versiota, mutta Maury Yestonin musiikki on tyystin erilaista. Webberin urkumelodioihin verrattuna Yestonin herkkä musiikki on aivan uutta ainakin minulle, ja siinä menee hetki sulatellessa. Itse asiassa musiikki on tässä musikaalissa, jos mahdollista, vielä parempaa ja vieläkin nautinnollisempaa.


Uusi oopperanjohtaja ja rumaääninen vaimo



Uuden oopperanjohtajan vaimo Carlotta (Tytti Vänskä) pääsee toden teolla revittelemään roolissaan. Kuva: Jiri Halttunen.

Musikaalin tarina on vanha tuttu. Oopperan kellarissa elää rujo Erik, joka piilottaa kasvonsa osittain maskilla. Jos oopperassa asiat eivät miellytä Erikiä, työntekijät saavat siitä tiedon tavalla tai toisella.

Kukaan ei ole Erikiä nähnyt, paitsi hänen isänsä, oopperanjohtaja, joka potkitaan pian talosta ulos. Taloon tulee uusi johtaja rumaäänisen laulajavaimon kanssa.

Pian sen jälkeen oopperaan tulee myös uusi lupaava laulajanalku, jonka oopperanrahoittaja kreivi Philippe on löytänyt. Tyttö nimeltä Christine saa aloittaa pukuhuoltajana, mutta ylenee sieltä laulajaksi Aida-oopperaan Erikin koulutettua Christineä.

Oopperan johtajan katala vaimo tarjoaa Christinelle juomaa, jonka ansiosta tytön esiintyminen menee mönkään äänensä ja lopulta tajuntansa menetettyään. Erik ryntää paikalle ja vie rakastamansa Christinen turvaan oopperan uumeniin.

Alkaa hurja takaa-ajo ja Christinen etsiminen. Tytöllä on kaksi häntä rakastavaa miestä: Erik ja kreivi Philippe. Christine haluaisi nähdä Erikin kasvot kuultuaan tämän elämänvaiheista. Kestääkö Christine Erikin kasvojen näkemisen?


Rakkaus voi silti voittaa kaiken



Christine (Saara Jokiaho) elää musikaalin alussa katulaulajana. Sieltä hänet löytää kreivi Philippe. Kuva: Jiri Halttunen.

Phantom – Pariisin oopperan kummituksen tarina on kaunis, mutta raju. Siinä on paljon rakkautta ja hyväksyntää, mutta myös pelkoja erilaisuudesta ja ennakkoluuloja.

Tätähän se elämä on valitettavasti monesti. Jos ei sovellu joukkoon, on erilainen ja hyljeksitty, jopa pelättykin. Näytelmä antaa kuitenkin toivoa: rakkaus voi silti kaiken voittaa.

Nautin äärettömästi kahden todella kaunisäänisen laulajan sooloista ja yhteislauluista. Riku Pelo Erikinä ja Saara Jokiaho Christinenä laulavat niin kauniisti, että kyyneleet valuvat silmistäni.

Myös isää ja poikaa näyttelevien Jouni Salon ja Riku Pelon laulu Poikani mun saa posket kostumaan. Se on liikuttavan kaunis esitys.

Loppulaulu Christinen laulaessa kuolevalle Erikille avaa vesihanat totaalisesti. Saara Jokiaho laulaa todella lumoavan kauniisti. Ei voi kuin ihmetellä, mistä teatteri on löytänyt näyttelijän, joka hymyilee säteilevästi näytelmän alusta loppuun. Joko hän nauttii lavalla olostaan tai sitten hän on luonteeltaan hyvin valoisa.

Ihailin Jokiahoa jo Peter Panissa syksyllä 2017. Hän oli siinäkin näytelmässä monitaituri: hän kiipeili, lensi ilmassa, lauloi ja samalla hymyili läpi koko näytelmän.

Puvustus hiuskoristeineen ja hulppeine hattuineen on todella herkullista. Naisilla on värikylläisiä asuja plyymeineen ja koristeineen.

Jyväskylän kaupunginteatteri todella yllättää. Tämä näytös kannattaa nähdä tänä syksynä! Itseäni kutkuttaisi nähdä musikaali uudestaan siten, että näytöksessä olisi Christinen roolissa vuorotteleva oopperalaulaja Johanna Isokoski.


Jyväskylän kaupunginteatteri
Vapaudenkatu 36
40100 Jyväskylä



Blogin on kirjoittanut Me Viisi -bloggaajaryhmän jäsen nimimerkki Äippä. Hän on keski-ikäinen perheenäiti, joka rakastaa hyviä kirjoja, lähiruokaa ja janoaa uusia kokemuksia.

Me Viisi

Olemme viisihenkinen eteläsuomalainen bloggaajaryhmä. Esittelemme blogissamme kokeilemisenarvoisia käyntikohteita esimerkiksi paikallisia tapahtumia, hotelleja ja ravintoloita. Lisäksi käsittelemme muita kotimaan matkailua sivuavia aiheita.

0 kommenttia :