Kalevalanmaa on suomalaisuuden ilotulitusta Sibeliuksesta Darudeen

12.11.2017 17.43 , , , , 0 kommenttia


Kalevalanmaassa soittaa ja laulaa muun muassa kansanmusiikkiyhtye Värttinä. Heillä soittimina on kantele ja harmonikka. Kuva: Mirka Kleemola, Suomen Kansallisbaletti.

Elias Lönnrotin Kalevala on suomalaisten kansalliseepos. Harva suomalainen on kuitenkaan lukenut sitä kokonaan runomitassa tai puhumattakaan osaisi sitä ulkoa.

Tästä lähtökohdasta Suomen Kansallisbaletin Kalevalanmaa-teos lähtee tutkimaan sitä, mikä suomalaisia oikeasti yhdistää.

Moni Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi tehty teos lähtee liikkeelle ajasta hiukan ennen itsenäistymistä. Kalevalanmaa on kuitenkin huomattavasti kunnianhimoisempi. Se lähtee liikkeelle jääkauden lopusta 10 000 vuoden takaa.

Lavalla kaikki historian tapahtumat kokee Kalevalan Aino. Vaaleatukkainen ja valkomekkoinen nuori nainen on kuin ilmetty Suomi-neito.

Kansallisbaletin taiteellinen johtaja tanskalainen Kenneth Greve on poiminut balettiin mukaan keskeisiä historian tapahtumia ja henkilöjä. Hän on tosin sotkenut tarkoituksella historiallisia kehityskulkuja toisiinsa.


Suomalaista sisukkuutta edustaa pieni hopeinen poika. Hänen ansiostaan suomalaiset sotilaat saavat aikaan talvisodan ihmeen. Kuva: Mirka Kleemola, Suomen Kansallisbaletti


Pohjan akka houkuttelee puhelinverkkoon


Baletin ensimmäinen näytös liikkuu hyvin symbolisella ja abstraktilla tasolla. Suomalaisten elämä on jatkuvaa kamppailua nälän ja luonnon kanssa. Pahaa maailmaa edustaa Pohjan akka joukkoineen. Näytöksen loppupuolella taistelu jatkuu. Tällä kertaa vihollisena on tosin Venäjä.

Toisessa näytöksessä päästään aikaan, jonka katsojat tai ainakin heidän vanhempansa ja isovanhempansa ovat eläneet. Toinen maailmansota on ohi ja koittaa jälleenrakennus. Rintamamiestalo syntyy lavalle tyylikkäästi projisointien avulla.

Pohjan akka ei kuitenkaan katoa mihinkään toisessa näytöksessä. Hahmo edustaa uutta globalisaation, informaatioähkyn ja luonnonkatastrofien uhkaa.

Erityisen komea on kohtaus, jossa akka houkuttelee suomalaiset puhelinverkkoonsa. Näin kaikki voivat olla yhteydessä toisiinsa, mutta samaan aikaan he ovat akan talutusnuorassa.


Kimmo Pohjosen harmonikka soi komeasti yhdessä Kansallisoopperan orkesterin kanssa. Kuva: Mirka Kleemola, Suomen Kansallisbaletti.


Mahtipontisuutta, iloa ja harmonikan pauhunaa


Kalevalanmaa on musiikillisesti ilotulitusta. Ensimmäisessä näytöksessä kuullaan kokoelma muun muassa Uuno Klamin, Leevi Madetojan ja Jean Sibeliuksen musiikkia.

Säveltäjä Tuomas Kantelinen ja ohjaaja Kenneth Greve kutsuvat kokoelmaa musiikilliseksi kukkakimpuksi ja sitä se todellakin on. Kokoelma on kuin kirjava kimppu erilaisia kukkasia.

Musiikkivalinnat kuvaavat hyvin suomalaisten säveltäjien monipuolista tuotantoa. On mahtipontisuutta, iloa ja harmonikanpalkeiden pauhunaa.

Musiikista vastaavat yhdessä harmonikkavirtuoosi Kimmo Pohjonen, kansanmusiikkiyhtye Värttinä ja Kansallisoopperan orkesteri sekä kuoro.

Toisessa näytöksessä sukelletaan erityisen syvälle suomalaisuuden ytimeen. Satumaa-tango ja Säkkijärven polkka saavat aikaan kylmiä väreitä selässä.

Bileet aloittaa kunnolla vasta vanha kunnon soittoääni, Nokia tune. Siitä siirrytään sujuvasti Ville ”Darude” Virtasen Sandstorm-kappaleeseen, josta tuleekin lopun tunnusmelodia.


Baletin loppupuolella lavalle marssitetaan joukko suomalaisia hahmoja. Heidän joukossaan on muun muassa Angry Bird, Tom of Finland ja Jorma Uotinen. Kuva: Mirka Kleemola, Suomen Kansallisbaletti.


Baletti kuin suomalaisten rakastama rosolli


Kalevalanmaa on kuin rosolli. Siinä on lukuisia tuttuja ainesosia, joista on koottu suomalaisten rakastama kokonaisuus. Baletti alkaa hyvin perinteikkäästi, mutta päättyy diskomaisiin juhliin, joihin myös yleisö pääsee mukaan.

Rosollin valmistaminen vaatii kuitenkin kompromisseja. Baletin taiteellinen tiimi on käynyt läpi Suomen historiaa ja musiikkiperinnettä. Paljon on täytynyt jättää materiaalia pois, jotta teoksen kesto säilyy vajaassa kolmessa tunnissa.

Ennen näytöstä yleisöllä on mahdollisuus osallistua maksuttomaan kulissikierrokseen. Jonottamiseen kannattaa varata aikaa, sillä myös sadat muut katsojat haluavat mukaan.

Kierros virittää hienolla tavalla Kalevalanmaan tunnelmaan ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua Kansallisbaletin ja -oopperan takatiloihin.


Suomen Kansallisbaletti
Helsinginkatu 58
00260 Helsinki



Blogin on kirjoittanut Me Viisi -bloggaajaryhmän jäsen nimimerkki Veikka. Hän on 21-vuotias nuorimies, joka pitää lukemisesta, kuvaamisesta ja uusista perunoista.

Me Viisi

Olemme viisihenkinen eteläsuomalainen bloggaajaryhmä. Esittelemme blogissamme kokeilemisenarvoisia käyntikohteita esimerkiksi paikallisia tapahtumia, hotelleja ja ravintoloita. Lisäksi käsittelemme muita kotimaan matkailua sivuavia aiheita.

0 kommenttia :

Tilaa: Lähetä kommentteja ( Atom )