.png)
Niskavuoren Heta juhlii pyöreitä vuosia – Hella Wuolijoen 70 vuotta vanha näytelmä nähdään vahvana tulkintana Tampereella
 |
Ohjaaja Liisa Mustonen tulkitsee Niskajärven Hetan olevan järkähtämätön ja kovasydäminen nainen. Kuva: Heikki Järvinen. |
Tänä vuonna
nähdään poikkeuksellisen monta Hella Wuolijoen
Niskavuori-näytelmäsarjan
teosta lavalla. Tampereen Teatteri käynnisti kimaran Niskavuoren
Heta -näytelmällä. Tällä
viikolla puolestaan ensi-iltansa saa Turun Kaupunginteatterin
Niskavuoren nuori emäntä.
Molemmat
näytelmät juhlivat nyt pyöreitä vuosia. Niskavuoren
Heta syntyi 70 vuotta ja
Niskavuoren nuori emäntä
80 vuotta sitten. Turussa nähtävä näytelmä sijoittuu siis
kronologisesti Tampereen näytelmän edelle.
Niskavuoren Heta
on kertomus naisesta, joka on petetty ja jätetty kerran. Hän ei
pysty sitä unohtamaan, eikä anteeksi antamaan. Varmasti monet
muutkin elämänkokemukset ovat muokanneet hänestä kovan ja ylpeän,
vahvan ja itsepäisen naisen sekä joidenkin mielestä jopa
sydämettömän.
Heta joutuu
naimisiin Akusti Muumäen kanssa, rengin, jolle ei rakkautta pahemmin
jakele. Hetan sydän särkyi Santeri Lammentaustan jätettyä hänet
ja mentyä toisen kanssa naimisiin. Jotain kuitenkin suhteesta
syntyi, nimittäin Jaakko-poika, jolle äiti ei koskaan kertonut,
kenen poika hän oikeasti on.
Heta ja Akusti
muuttavat häiden jälkeen pieneen ja vaatimattomaan tölliin, joka
oli kova paikka Niskavuorelta lähteneelle ison talon tytölle. Heta
vaatikin heti rakennettavaksi isompaa pytinkiä, sillä sitä ennen ei
taloon kutsuta vieraita.
Vaikka Akusti on
alun perin ollut vain renki, hän on viisas monella tapaa. Hän
pystyy oikealla tavalla puhuen johdattelemaan Hetaa toivomaansa
suuntaan, vaikkei saakaan tältä hyvää sanaa tai arvostusta.
Raha-asioissakin
Akusti on etevä ja osaa tehdä järkeviä kauppoja. Eipä aikaakaan,
kun Muumäestä kasvaa iso kartano suurine maineen ja mantuineen.
Vahvakin voi murtua
 |
Näytelmän päärooleissa nähdään teatterin oma näyttelijä Eeva Hakulinen ja vieraileva tähti Teijo Eloranta. Kuva: Heikki Järvinen. |
Näytelmässä
on yksi vahva henkilö, jota ansiokkaasti esittää Eeva
Hakulinen. Hän osaa esittää
loistavasti piinkovaa, tunteetonta naista, jota kerran on satutettu
ja joka ei enää toista kertaa anna kenenkään satuttaa itseään.
Heta
on kova paitsi miehelleen, niin myös lapsilleen ja palvelijoille.
Näytelmä ei kerro Hetan lapsuudesta Niskavuoressa mitään.
Tapahtuiko siellä jotain traagista vai johtuuko Hetan kovuus
pelkästään katkeruudesta Santerin jätettyä hänet?
Kovan
naisen murtuminen loppujen lopuksi on koskettavaa katsottavaa.
Vahvakin voi murtua, vaikka kuinka kovan peltikuoren olisi itsellensä
rakentanut.
Teijo Eloranta
on uskomattoman kärsivällinen Akusti. Hän on rengiksi tavattoman
viisas ja omaa hyvän psykologisen silmän osatessaan ohjata vaimoaan
tahtomaansa suuntaan. Elorannan Akusti on pienieleinen ja vaatimaton,
suorastaan itsensä ja oman arvonsa mitätöivä.
Ville Majamaa
Santerina esittää vilpitöntä Lammentaustan isäntää, joka
yrittää lähentyä Hetaa saadakseen edes yhteyden poikaansa Hetan
tyrmätessä asian kokonaan.
Vaikeaa kehua toista elinaikana
 |
Hetaa ei kiinnosta edes kuolinvuoteella miehensä hoitaminen. Silloin Akusti käskee kenties ensimmäisen ja viimeisen kerran vaimoaan huutaen. Kuva: Heikki Järvinen. |
Näytelmän
lavastus on yksinkertaisen näppärä. Liikuteltavilla ovilla ja
erilaisilla talomoduuleilla sekä vain muutamalla huonekalulla
pienestä Frenckellin näyttämön lavasta saadaan muovattua niin
Niskavuoren talo kuin Muumäen pieni tölli ja sen kasvaessa lopulta
Muumäen kartano.
Häävieraitakin
saadaan tanssiin lisää nukeilla, jotka ovat oivallinen keksintö.
Nuket vaan ripustetaan seinille, kun niitä ei tarvita. Kuinka
kekseliästä!
Vaatetus
kenkiä myöten ja kampaukset ohjaavat ajatukset hienosti noin sadan
vuoden aikaiseen tyyliin. Kampauksesta näkee heti, onko nainen
naimisissa vai ei. Naiduilla naisilla hiukset ovat kiinni, kun taas
tytöillä hiukset vapaina.
Näytelmän
jälkeen jäin miettimään, onko naisen todellakin aina ollut pakko
olla kova pärjätäkseen miehisessä maailmassa ja kuinka vaikeaa
onkaan kiittää ja kehua toista ihmistä tämän elinaikana. Onhan
se hassua kertoa tunteensa vasta toisen kuoltua hautajaisissa.
Tampereen Teatteri
Frenckell-näyttämö
Frenckellinaukio 2
33100 Tampere
Lisätietoja:
tampereenteatteri.fi/naytelma/niskavuoren-heta
Blogin on
kirjoittanut Me Viisi -bloggaajaryhmän jäsen nimimerkki Äippä.
Hän on keski-ikäinen perheenäiti, joka rakastaa hyviä kirjoja,
lähiruokaa ja janoaa uusia kokemuksia.
0 kommenttia :