.png)
Mannerheim-näytelmässä kiiltävät univormut ja kunniamerkit
 |
Eero Saarisen näyttelemän saksalaisen sotamarsalkan rinnus on täynnä mitaleja ja kunniamerkkejä. Tarpeiston valmistajilla on ollut varmasti melkoinen työ niiden tekemisessä. Kuva: Tapio Vanhatalo, Helsingin Kaupunginteatteri. |
Pääsin
ennen Helsingin Kaupunginteatterin remonttia kurkistamaan teatterin
kulisseihin. Silloin käytävillä roikkui monta rekillistä
erilaisia poliisien ja sotilaiden univormuja. Ne matkasivat remontin
ajaksi varastoon.
Remontti
valmistui sopivasti syyskauden alkuun, ja univormut on otettu heti
käyttöön. Kotimainen uutuusnäytelmä Mannerheim ja
saksalainen suudelma on täynnä univormuja, kunniamerkkejä ja
kiillotettuja saappaita. Puvustukseen on todella panostettu.
Pääosaa
esittävän Asko Sarkolan
punteissa on niin selvät prässit, että ne näkyvät seitsemännelle
riville asti. Prässit
voinee lukea puvustuksen
hoitajien ansioksi,
sillä harva mies sentään jaksaa prässätä joka päivä
housujaan.
Puvustus
korostaa näytelmän ryhdikästä luonnetta. Näytelmä kertoo
sentään puolustusvoimien ylipäälliköstä ja tasavallan
presidentistä Gustaf Mannerheimista, jonka valtakausi tosin
rajoittui toisen maailmansodan loppupuoleen.
Kaksi kertaa saksalaiset pois Suomesta
 |
Asko Sarkolan esittämä Mannerheim saa tiedotteen rintamalta. Kuva: Tapio Vanhatalo, Helsingin Kaupunginteatteri. |
Mannerheimin
valtakausi oli lyhyt, mutta sitäkin vauhdikkaampi. Hän pelasti
suomalaiset kahdesti siten, että Saksa ei valloittanut maatamme.
Näytelmä
kertoo historiankirjoista tutun tarinan siitä, miten Mannerheim
johti valkoiset voittoon sisällissodassa ja sen jälkeen sai
siirrettyä sodassa auttaneet saksalaisjoukot pois maasta.
Toisen
kerran Suomi turvautui Saksan apuun toisessa maailmansodassa.
Lopputulos oli jälleen sama kuin sisällissodassa, sillä
Mannerheimin tehtäväksi jäi irrottaa Suomi sodasta ja torjua
Saksan uhka.
Näytelmä
painottaa tiettyjä tapahtumia ja kehityskulkuja, joita kirjailija
Juha Vakkuri on
pitänyt keskeisinä. Hän näkee Mannerheimin ensisijaisesti Suomen
pelastajana.
Ylipäälliköllä
oli kuitenkin toinenkin puoli, joka jää taka-alalle näytelmässä.
Hän taisteli aiemmin Venäjän armeijan joukoissa ja pari
vuosikymmentä myöhemmin Suomen joukoissa Venäjää vastaan. Oliko
hän palkkasoturi vailla kotimaata?
Sarkola omaksunut Mannerheimin eleet
 |
Mannerheimilla riitti naisystäviä. Hän viihtyi aatelisneiti Kitty Linderin ja oopperalaulaja Hanna Granfeltin seurassa. Kuva: Tapio Vanhatalo, Helsingin Kaupunginteatteri. |
Mannerheimia
esittää itseoikeutetusti kaupunginteatterin aiempi johtaja Asko
Sarkola. Hän on näytellyt ylipäällikköä myös aiemmin
lukuisissa elokuvissa.
Sarkola
on omaksunut Mannerheimin eleet, ilmeet ja jopa puhetyylin. Hän
painottaa sanoja ja puhuu katkonaisesti samaan tapaan kuin
ylipäällikkö julkisissa puheissaan.
Mainiot
roolityöt tekevät myös muun muassa Pertti Sveholm
ja Eero Saarinen. On
huvittavaa seurata etenkin Saarisen rooleja. Alussa hän on senaatin
puheenjohtaja Juho Paasikivi, sen jälkeen Yhdysvaltojen presidentti
ja kohta saksalainen sotamarsalkka.
Kahdestatoista
näyttelijästä kolme on naisia. Heidän roolinsa jäävät
harmittavan pieniksi. Näytelmässä he toimivat lähinnä
sihteereinä, sisäkköinä ja Mannerheimin naisystävinä.
Etenkin
ylipäällikön naissuhteista olisi ollut kiinnostavaa kuulla enemmän.
Nyt suhteet jäävät sotimisen varjoon.
Helsingin
Kaupunginteatteri
Eläintarhantie
5
00101
Helsinki
Lisätietoja:
hkt.fi/esitykset/mannerheim-ja-saksalainen-suudelma
Blogin on
kirjoittanut Me Viisi -bloggaajaryhmän jäsen nimimerkki Veikka. Hän
on 21-vuotias nuorimies, joka pitää lukemisesta, kuvaamisesta ja
uusista perunoista.
0 kommenttia :