Turun komisario Palmu on raikkaasti omanlaisensa – Taneli Mäkelä ei kopioi näyttelijälegenda Joel Rinnettä


Taneli Mäkelä ei ole Joel Rinne ja hyvä niin. Mäkelä luo omanlaisensa tulkinnan komisario Palmusta. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Mika Waltarin kirjoittamat Komisario Palmu -dekkarit ja varsinkin niihin pohjautuvat Matti Kassilan ohjaamat elokuvat tuntee varmasti jokainen suomalainen.

Joel Rinne apulaisineen teki Palmun roolista unohtumattoman: komisario kuvattiin äreäksi, mutta myös huumorintajuiseksi. Rinne teki Palmusta niin ikonisen hahmon, että mallin murtaminen on vaikeaa.

Jokainen Palmu-elokuvat nähnyt vertaa aina uusia tulkintoja Rinteen näyttelijäntyöhön. Senpä vuoksi komisarion rooli on vaativa: pyrkiäkö kopioimaan Rinnettä vai tehdäkö uusi, omanlaisensa tulkinta.

Olen nähnyt kolme eri Palmua lähiaikoina teatterilavalla ja jokainen heistä on ollut omanlaisensa, kaikki varsin erilaisia. Tuoreimman tulkinnan tarjoilee Turun Kaupunginteatterin näytelmä, jossa Palmua esittää Taneli Mäkelä.

Mäkelä on mielestäni eniten omanlaisensa Palmu, sillä hän ei pyri toistamaan Rinteen fraaseja. Toki Mäkelällä on tiettyjä samoja ilmeitä, eleitä ja sanoja kuin elokuvien Palmulla, mutta tässä näytelmässä on raikkaasti lähdetty hakemaan komisariolle vähän uudenlaista tyyliä.

Palmu voi olla Palmu ilman Joel Rinteen kopioimista! Taneli Mäkelä onnistuu hyvin roolissaan Palmuna, älykkäänä rikoksia selvittävänä huumorimiehenä, joka on vähän suomalaisen jäyhäkin.


Hykerryttävän yllätyksellinen



Bruno Rygseckin talolla on koolla muun muassa vuorineuvoksen tytär Irma Vanne (Minna Hämäläinen) ja käsikirjoituksensa kadottanut kirjailija Laihonen (Thomas Dellinger). Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Komisario Palmun erehdys -näytelmän juoni on usealle tuttu. Sekalainen joukko Bruno Rygseckin sukulaisia ja palvelijoita kokoontuu yhteen asuntoon, jossa tapahtuu epäselvä kuolema. Sitä saapuu selvittämään Palmu apureineen.

Kohta tapahtuu toinen kuolema. Palmu kuulustelee kaikkia paikalla olleita ja päättelytaidoillaan selvittää rikokset lyöden apurinsa ällikältä.

Ainoastaan pieni erehdys jää harmittamaan Palmua, mutta onneksi siitä ei seuraa kolmatta kuolemantapausta. Murha-asekin on komisariolle ilmiselvästi helppo juttu.

Niin tyypillinen Palmu-juoni, niin hykerryttävän mukaansatempaava ja niin yllätyksellinen lopputulos näytelmässä onkaan. Kuka olisi osannut arvata oikein tekijän?

Komisario Palmun tarinoissa on vaan sitä jotakin, joka kiinnostaa vuosikymmenestä toiseen.


Nostalginen tuulahdus



Sehän on ruumis! Kylpyammeesta löytyy kuollut mies. Kuva: Marita Koivisto.

Taneli Mäkelän apurit Kokki (Teemu Aromaa) ja Virta (Markus Ilkka Uolevi) esittävät roolinsa erinomaisesti kuin Leo Jokela ja Matti Ranin elokuvissa konsanaan. Kokin laulu Kämpissä kajahtaa niin komeasti, että se saa ansaitsemansa aplodit.

Myös Kimmo Rasilan Batler on miespalvelija parhaimmasta päästä. Ne väliajan jälkeiset kumarrukset vievät hetken ennen kuin yleisö tajuaa: taputtakaas jo!

Näytelmän lavastus on herkullinen: olohuoneesta saadaan nopeasti kylpyhuone vain takkaa kääntämällä. Niin lavastus kuin puvustus kuvaa ihanasti 1950- ja 60-lukuja: on liituraitapukua, henkseleitä ja leveitä housuja. Naisilla on pitkiä hansikkaita ja ihania hattuja tai hiuskoristeita.

Näitä ihania yksityiskohtia on mukava katsella samoin kuin kauniita naisten kenkiä. Kaiken kaikkiaan tämä näytelmä tarjoaa nostalgisen tuulahduksen menneiltä ajoilta.


Turun Kaupunginteatteri
Itäinen Rantakatu 14
20800 Turku



Blogin on kirjoittanut Me Viisi -bloggaajaryhmän jäsen nimimerkki Äippä. Hän on keski-ikäinen perheenäiti, joka rakastaa hyviä kirjoja, lähiruokaa ja janoaa uusia kokemuksia.

Me Viisi

Olemme viisihenkinen eteläsuomalainen bloggaajaryhmä. Esittelemme blogissamme kokeilemisenarvoisia käyntikohteita esimerkiksi paikallisia tapahtumia, hotelleja ja ravintoloita. Lisäksi käsittelemme muita kotimaan matkailua sivuavia aiheita.

0 kommenttia :