Lapsena hullaannuin The Sound of Musiciin – Lahdessa rakastuin uudelleen


Lahden The Sound of Musicissa nähdään hienoa pukuloistoa. Trappin perheen lasten päällä nähdään kokoelma erilaisia asuja. Kuva: Johannes Wilenius.

Olin pikkutyttö, kun näin The Sound of Musicin elokuvateatterissa. Hurmaannuin sen musiikkin, kauniisiin maisemiin, lumoavaan tarinaan ja ihanaan Julie Andrewsiin. Opettelin elokuvan laulut ulkoa ja luin Maria von Trappin kirjan Laulava Trappin perhe.

Siksi minulla olikin kovat odotukset Lahden kaupunginteatterin musikaalista. Jännityksellä istun katsomon penkille odottamaan näytelmän alkua. Jatkuuko lapsuuteni The Sound of Music -hullaantuminen vielä tässä suomennetussa versiossakin?

Ja kyllä jatkuu! Näytelmässä on kaksi todellista laululintusta: pääosaa Mariaa esittävä Anni Kajos ja soolonsa uskomattoman kauniisti esittänyt abbedissa Ulla Raiskio, kaunisääninen mezzosopraano.

Trappin perheen seitsemän lasta ovat valtavan eteviä. Laulut, tanssit ja näytteleminen sujuvat pienistä lapsista isoimpiin uskomattoman hienosti.

Nuorin lapsista vain 8-vuotias Gretl (Aini Ryymin / Leea Mäki) oli todella suloinen ja vanhin 16-vuotiasta Liesliä näyttelevä Roosa Lehtinen on todellisuudessa jo 24-vuotias Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelija.


Noviisi ei sopeudu sääntöihin



Ihastuin erityisesti kuvassa keskellä olevaa abbedissaa esittävään Ulla Raiskioon. Hän on erittäin kaunisääninen laulaja. Kuva: Johannes Wilenius.

Itse musikaalin tarinahan lienee useille hyvin tuttu. Maria on noviisina luostarissa. Hän aiheuttaa päänvaivaa nunnille, sillä hän on taipuvainen unohtamaan luostarin säännöt. Maria rakastaa laulamista ja vuorilla kiipeilyä.

Abbedissa lähettää hänet kotiopettajaksi Trappin perheeseen, jossa äiti on kuollut. Maria tuo lapsille tullessaan laulut ja leikit, ja perheen isä kapteeni von Trapp rakastuu häneen.

Lopputuloksen voi arvata, sillä pian tanssitaan Marian ja kapteenin häitä. Avioliiton alkua varjostaa toinen maailmansota ja Itävallan miehitys. Kapteenin on päätettävä, astuuko hän Hitlerin palvelukseen.


Näyttämön takana riittää vauhtia



Yksinkertaisilla ratkaisuilla musikaaliin on saatu näyttävät lavasteet. Kuva: Johannes Wilenius.

Näytelmän lavasteet ovat todella hienot ja kekseliäät. Aivan näytelmän alkupuolella Maria kulkee lumipeitteisillä Itävallan vuorilla. Todellisuudessa kyse on osittain läpinäkyvästä videoprojisoinnista, johon näyttelijä on saatu sulautumaan.

Samoin videoprojisointia on hyödynnetty Trappin perheen tanssijaisissa, joissa osa tanssijoista on tyylikkäästi vain siluetteja taustakankaalla.

Puvustus on kaunista ja mukailee 1900-luvun alun asuja. Pojilla on leveät lahkeet ja tytöillä pitkät hameet. Varsinkin lapsinäyttelijöillä on monta asunvaihtoa. Mahtaa näyttämön takana olla kova vauhti päällä, kun seitsemän lasta vaihtaa asujaan!

Musikaalin orkesteri on yllättävän suuri kooltaan. Perinteisten jousi- ja puhallinsoittimien lisäksi orkesteriin kuuluu harppu, jota en ole monessakaan teatterissa edes nähnyt.

Kauniin soitannan lisäksi positiivista on se, että musiikin volyymi on säädetty sopivalle voimakkuudelle. Monessa teatterissa sorrutaan laittamaan volyymi turhan kovalle.

Teatterista lähti iso joukko ihmisiä hyräillen näytelmän kappaleita. Minulla soi päässäni abbedissan kappale Climb ev’ry mountain.


Lahden kaupunginteatteri
Kirkkokatu 14
15140 Lahti



Blogin on kirjoittanut Me Viisi -bloggaajaryhmän jäsen nimimerkki Äippä. Hän on keski-ikäinen perheenäiti, joka rakastaa hyviä kirjoja, lähiruokaa ja janoaa uusia kokemuksia.

Me Viisi

Olemme viisihenkinen eteläsuomalainen bloggaajaryhmä. Esittelemme blogissamme kokeilemisenarvoisia käyntikohteita esimerkiksi paikallisia tapahtumia, hotelleja ja ravintoloita. Lisäksi käsittelemme muita kotimaan matkailua sivuavia aiheita.

0 kommenttia :